"Robará pero hará obra"

Perun realiteettien ymmärtämisessä ehkä parhaiten auttaa, kun pitää mielessä, että mitä politiikkaan tulee, korruptio on sääntö, ei poikkeus. Lahjonta ja julkisten varojen anastaminen on arkipäivää, ja ennen kuin Liman pormestariksi viime lokakuussa valittiin Luis Castañeda Lossio, erään mielipidetiedustelun mukaan liki puolet vastanneista uskoi, että jos Castañeda valitaan, hän "varastaisi, mutta aloittaisi julkisia hankkeita". Murskavoiton ottanut ikämies on toiminut pormestarina jo kaksi kautta (vuosina 2003-2010), ja tuolloin hän sai hämäräbisneksensä anteeksi, koska ihmiset ihailivat hänen rakennushankkeitaan.

Pormestarintaipaleen alku on ainakin ollut yhtä päätöntä sekoilua ja näyttämisenhalua: Mies tekee kaikkensa tuhotakseen edeltäjänsä Susana Villaránin uudistukset kaupungin takapajuisen ja hengenvaarallisen julkisen liikenteen kehittämiseksi. Kyytiä ovat saaneet myös Villaránin tilaamat seinämaalaukset, joiden ideana oli piristää kantakaupungin harmaita muureja ja houkutella alueelle turisteja. Villarán antoi graffititaiteilijoille luvan maalata kymmeniä seinämaalauksia, joiden aiheina oli mm. elämä Andeilla ja perulainen kansanperinne. Kulttuuriväki kotimaassa ja ulkomailla oli raivoissaan, kun maalaukset peitettiin keltaisella - uuden pormestarin konservatiivipuolueen tunnusvärillä. 

Castañedan agendalla on erityisesti rakentaa uusia ajokaistoja useille kaupungin pääväylistä, mikä esimerkiksi Avenida Salaverryllä tarkoittaa pyöräväylän luovuttamista autoille. Tämä pyöräkaista on yksi niistä harvoista, joita tässä liki 10 miljoonan asukkaan kaupungissa on! Voitte arvata, miten pyöräilijät ja ympäristöihmiset ottivat tiedon vastaan. Surffaajat puolestaan hermostuivat, kun Costa verde -rantakaistaleelle alettiin rakentaa kolmatta ajokaistaa, eikä väkivaltaisilta yhteenotoilta poliisien kanssa vältytty. 

Kuluneella viikolla tulleen tiedon mukaan Castañeda on seuraavaksi käymässä Avenida Benavidesin kimppuun ja suunnittelee eri suuntaan menevien kaistojen välillä olevan ruohokaistaleen poistamista, jotta automassalle saataisiin lisää tilaa. Jalankulkijoille kuten minulle uutinen oli tyrmistyttävä siitä huolimatta, että osaan odottaa Castañedalta vastaavia aloitteita. 

Kukaan limalaisista ystävistäni tai perheenjäsenistäni ei kannata Castañedaa, ja harva edes sietää häntä. Ympäristöjärjestössä työskentelevä ystäväni kertoi olleensa yhtä aikaa epätoivoinen ja raivon vallassa, kun vaalitulos lokakuussa selvisi. Joka kerta, kun media nostaa esiin jonkin Castañedan hankkeen, hänet haukutaan lyttyyn. 

Keitä sitten ovat ne noin 50 prosenttia äänestäneistä, jotka halusivat näin epäsuositun miehen valtaan? Hyvin toimeentulevia konservatiiveja; köyhiä jotka uskovat pormestarin rakentavan sairaalan slummiinsa; niitä äänestäjiä, jotka haluavat antaa äänensä voittajalle. Lopulta sillä ei liene paljon väliä, kuinka monen taiteenystävän, pyöräilijän tai hipin vihat pormestari saa päälleen. Neljättä kautta tuskin enää on edessä, sillä nykylainsäädännön mukaan hän ei saa asettua ehdoille uudestaan heti seuraavissa vaaleissa. Jos terveyttä rittää, Luis Castañeda Lossio yrittänee kuitenkin jälleen maan presidentiksi. Mikäli hänet valitaan, toivon asuvani jo jossain muualla.