keskiviikko 5. elokuuta 2015

Yhdessä rytäkässä

Perusta kuuluu tällä kertaa hyvää, sillä löysin työpaikan lähettämällä ansioluetteloni erääseen kouluun juuri oikeaan aikaan! Sain alle kaksi viikkoa sitten vinkin, että tähän alueemme kouluun tarvitaan kiireellisesti uutta englannin opettajaa, joten lähetin CV:ni rehtorille ja hän vastasi lähes välittömästi. 

Muutama sähköpostiviesti, musteläiskätesti, pari haastattelua ja yksi meluisa näytetunti myöhemmin olen tilanteessa, että tänä iltana pitäisi hoitaa muodollisuudet kuten työsopimus- ja palkka-asiat, huomenna mennä koululle orientoitumaan ja maanantaina aloittaa täysipäiväinen työ.

Haasteita varmasti riittää, mutta nyt luultavasti lähinnä vain työn vaativuuden vuoksi eikä siksi, että tässä työpaikassa ei maksettaisi palkkaa tai byrokratia tappaisi. (A. valmistautuu muuten soittamaan taas parin minuutin päästä entisellä työnantajalleni palkkasotkusta. Siltä rintamalta ei siis mitään uutta.)

Nyt lähdetään anopin kanssa tapaamaan hänen ystäväänsä ja sieltä suntaan vielä iltapuhteiksi tulevalle työpaikalle. Suhaaminen paikasta toiseen siis sen kun vain kiihtyy, etenkin jos saan ympättyä yksityistunnit viikko-ohjelmaani. Harrastuksista kuten haaveilemastani joogasta joutuu valitettavasti tinkimään, mutta toimeentulon varmistaminen lienee tässä tilanteessa tärkein asia. :) Parhaassa tapauksessa työt jatkuisivat ensi lukuvuonna.    

4 kommenttia:

  1. Ooh!
    Onnea työpaikasta!
    Olkoon se palkanmaksukykyinen. :) Ja muutenkin siedettävä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista! Näin toivomme. Kaksi päivää olen nyt ollut orientoitumassa koululla, tavannut tulevat oppilaat ja kantanut kotiin kolme kassillista oppikirjoja ja muuta materiaalia. Viikonloppu menee rattoisasti kurssisuunnitelmaan tutustuen ja tuntisuunnitelmia tehden.

      Poista
  2. Mahtavaa! Onneksi olkoon! :)

    VastaaPoista

Työnhakua ja hämmästelyä eli ensimmäiset kuukaudet Suomen kamaralla

Olemme nyt olleet Suomessa kaksi kuukautta, ja tänä aikana blogin kirjoittamiseen ei ole yksinhuoltajana ollut liiemmälti aikaa keskittyä. K...