lauantai 20. helmikuuta 2016

Kun värillä onkin yhtäkkiä väliä

- Häiritseekö sinua, että kun muutamme Suomeen, sinua kohdellaan aina erilaisena? kysyn mieheltäni yhtenä näistä helteisistä iltapäivistä, kun hikoilemme kilpaa huoneessamme. 
- Story of my life, mies vastaa. Häntä on koko ikänsä syrjitty kotimaassaan ihonvärinsä ja köyhyytensä takia. 
- Me emme kutsu sitä rasismiksi. Se on pikemminkin syrjintää, ja joka tapauksessa money turns you white.

                                      - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- Oppilaitoksessa, jossa aiemmin tein töitä englannin opettajana, oli vaalea sihteeri, siis näitä Liman valkoisia. Blondatut hiukset, vaalea iho. Kun olin pois töistä, minun piti etsiä itselleni sijainen. Valitsin erään perulaisen opiskelijani, sillä hän oli todella taitava. Kerrottuani valinnastani sihteerille hänen ilmeensä muuttui vaivautuneeksi. Hän kumartui minua kohti ja kysyi: "Onko sijaisesi kuten sinä, vai onko hän perulaisen näköinen?"

                                    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Minä ja poikaystäväni istumme katukiveyksellä odottaen, kun poliisiauto pysähtyy eteemme. Konstaapeli avaa ikkunan ja kysyy minulta, onko kaikki hyvin, señorita.

                                    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- Oi, miten kaunis lapsi, voimmeko ottaa valokuvan hänestä? kysytään vaaleilta suomalaisilta ystäviltämme ruokakaupassa. Välillä ei edes kysytä, vaan lapsen luo mennään muitta mutkitta.
- Oi, ojos lindos, sanoo pomoni Huánucossa ja jää lumoutuneena tuijottamaan silmiäni niin pitkäksi aikaa, että kiusaannun pahanpäiväisesti.
- Oi, Daniel on niiiiiin nätti, toteaa limalainen opettaja luokan valkoisimmasta pojasta.
- Oi, se oli kaunis ihminen: pitkä; vaalea; siniset silmät, muistelee isoäiti tapaamaansa ihmistä.

                                  - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- Voinko ottaa kuvan teistä? valokuvaaja kysyy suurlähetystön juhlissa. Kun olemme asettuneet muodostelmaan, hän osoittaa miestäni ja sanoo: "Sinä" olettaen, että mies kyllä ymmärtää, mitä hänen pitää tehdä. Mieheni kieltäytyy astumasta sivuun.

                                  - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- Olin kävelemässä bussipysäkille, kun perulainen mies ilmestyi jostain ja tarttui napakasti käsivarteeni. Tiedättekö, pitkä ja roteva perulaismies. Mies päästi irti vasta, kun hänen ystävänsä käski häntä lopettamaan. Ymmärrän, että joskus lapset haluavat koskettaa oikein tumma- tai vaaleaihoista, kun näkevät sellaisen ensimmäistä kertaa, mutta että aikuinen. Minua häiritään kadulla aika usein, useimmiten huutelemalla, sanoo kaveri, jolla on juuria eräässä Afrikan valtiossa.
- Järkyttävää, mitä joudut kokemaan, totean. Minua taas eivät ole ahdistelleet edes lievästi edes rakennustyöntekijät, joista monilla muilla naisilla on ikäviä kokemuksia.

                              - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Menen kampaamoon ja pyydän tummia raitoja. Jupinan ja kummastelun saattelemana kampaaja ryhtyy työhön, kerrottuaan ensin kollegalleenkin blondista, joka on niin hullu, että haluaa tummentaa hiuksensa vapaaehtoisesti. Ehkä minun on tarkoituskin kuulla heidän paheksuntansa, jos vaikka tulisin toisiin aatoksiin.

                           - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -


                                                          Choleando - rasismi Perussa

7 kommenttia:

  1. Onko siellä siis "perulaisen näköinen" vähemmistö vai hallitseeko maata valkoinen vähemmistö? Minulle oli yllätys, että valkoihoisia on maassa noinkin paljon, jotenkin kuvittelin, että lähes koko väestö olisi "perulaisen näköisiä". Omasta mielestäni juuri "perinteisen perulaisen" näköiset ovat usein upean näköisiä! Algeriastakin löytyy monen värisiä ihmisiä ja täälläkin ihaillaan sinisiä silmiä. Saharassa osa väestöstä on ihonväriltään yllättävänkin tummia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtaosa kansasta on joko alkuperäiskansaan kuuluvia tai "sekoittuneita", mutta vallankahvassa on pieni eurooppalaistaustainen vähemmistö.

      Minustakin Andien alluperäisasukkaat näyttävät upeilta perinteisissä asuissaan. Heissä on sellaista arvokkuutta, joka tekee vaikutuksen.

      Ovatko vaalea iho ja siniset silmät siellä Algeriassa "vapaata riistaa" eli voiko kuka vain kommentoida niitä ihailevasti?

      Poista
  2. Opinpa jotakin uutta; en tiennytkään, että Perua hallitsee pieni eurooppalaistaustainen vähemmistö! Ei kuulosta kovin reilulta! Algerialaisilla on täällä rannikolla itselläänkin usein aika vaalea iho ja sinisiä sekä vihreitä silmiäkin on osalla algerialaisista - tosin niin harvalla, että itsekin melkein hätkähdän, kun joku toinen sinisilmäinen tulee vastaan :). Sinisilmäiset ja vaaleaihoiset eivät ole täällä millään lailla "vapaata riistaa" eikä kukaan ulkona yleensä kommentoi toisen ulkonäköä. Yleensä saan kehuja silmistäni naisporukoissa, joissa on jo tutustuttu jonkin verran. Anoppini harmittelee, kun meidän kaikilla lapsilla on ruskeat silmät, mihin olen todennut, että itse pidän ruskeista suklaasilmistä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, Laura! Kommentista ei jostain syystä tullut ilmoitusta sähköpostiin, ja kirjauduin vasta tänään Bloggeriin. Siksi tämä viive.

      Reiluus ei kuulu sanoihin, joilla tätä yhteiskuntaa voisi hyvällä tahdollakaan kuvailla. :(

      Mukavaa kuulla, että siellä vaaleampihipiäinen(kään) ei ole vapaata riistaa. Eihän ulkonäön - oli se millainen vain - pitäisikään olla asia, jota saa kuka vain kommentoida vapaasti, oli kommentti ihaileva tai vähättelevä.

      Tuo anoppisi harmittelu kuulostaa jotenkin tutulta: täälläkin on havaittavissa pientä intoa tulkita vauvan silmien väri joksikin muuksi kuin ruskeaksi. Tuollaista spekulointia onneksi harrastaa vain blogitekstissäkin mainittu isoisoäiti, jonka omat silmät ovat harmahtavat ja jonka (hyvin vaalea) äiti oli kuulemma sanonut: "Luoja minua armahtakoon, mutten pidä noista tummaihoisista!" Tuota taustaa vasten siis voi ymmärtää, miksi liki satavuotiaalla isoisoäidillä saattaa olla hieman erikoisia mielipiteitä.

      Poista
  3. Jotenkin sanaton ja hämmentynyt olo.
    Kun sehän se just on hienoa, että maailmassa on niin monen näköistä tyyppiä. On vaaleaa suoraa tukkaa, "perunkiharaa", afrokiharaa.
    On sinisiä,ruskeita ja mustia silmiä.
    Mie en ihan käsitä, miksi vaalea(npunainen) iho olisi se kaikista kaunein?
    Okei, historia. Suurvallat. Mutta. Espanjakin oli joskus suurvalta. Ja ne ihmiset eivät olleet v a l k o i s i a ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se. Itseänikin miellyttää se, että meitä on ulkonäöllisesti niin monenlaisia.

      Täällä valkoinen ihonväri avaa ovia riippumatta henkilön varallisuudesta ja asemasta. Valkoisella kun uskotaan olevan rahaa. Törkeää yleistystä ja suosimista, mutta tämän valossa sen ymmärtää, miksi hiuksia vaalennetaan jne.

      Poista
  4. Blogien lukeminen avartaa. Toki olin tietoinen "valkoisen" vähemmistön asemasta, mutta yllätti että rasismi on näinkin näkyvää päivittäisessä elämässä. Itse en ole koskaan ollut kovin ihastunut omiin hailakansinisiin silmiin ja ohueen punertavaan ihoon.

    VastaaPoista

Työnhakua ja hämmästelyä eli ensimmäiset kuukaudet Suomen kamaralla

Olemme nyt olleet Suomessa kaksi kuukautta, ja tänä aikana blogin kirjoittamiseen ei ole yksinhuoltajana ollut liiemmälti aikaa keskittyä. K...