Kaksi samanlaista sunnuntaita

Miehelläni on ystävä, joka myy pensasmustikoita. Kotiinkuljetus, Liman hintatasoon nähden varsin ok hinta, tuoreita mustikoita joka viikko. Viikko sitten sunnuntaina leipaisin ehkä parhaan mustikkapiirakkani miesmuistiin ja söin siitä puolet ennen kuin edes päästin miehen ja anopin apajille.

Ystävien ystävä, muotisuunnittelija ja taideihminen, järjesti samaisena päivänä grillijuhlat ystävien hulppeassa penthousessa. Paikalla oli taideväkeä, kolme arkkitehtia ja pieni joukko kavereita. Teemana grillijuhlat auringonlaskun aikaan, ja miljöö valehtelematta kaupungin upein (katso kuvat). Pieni perheemme otti kutsun iloisina vastaan, ja etenkin lihansyöjämieheni nautti kokin valmistamista makoisista makkaroista ja lihasta. Minä keskityin kasvis-, sieni- ja juusto-osastoon ja iloitsin siitä, että talon emäntä otti suosikkivauvansa heti haltuunsa ja vei tätä ympäriinsä niin, että me saimme syödä rauhassa. 

Kun koitti auringonlaskun hetki, kaikki napottivat hartaina parvekkeella tuijottaen lumoutuneena aurinkoa, joka laski mailleen upean väriloiston saattelemana. Kaikki Mirafloresissa meren äärellä asuvat voivat varmaan todistaa, että jokainen auringonlasku on omanlaisensa. Ystäväni keskeyttävät joka ilta tekemisensä ja siirtyvät parvekkeelle seuraamaan ainutlaatuista näytelmää. 

Kotiin lähdimme jo hyvissä ajoin, sillä minulla oli vielä töitä tehtävänä ennen maanantaina koittavaa uutta työviikkoa. Tilasimme Uber-taksin, ja olisi pitänyt osata päätellä kuskin viidestä tähdestä, että nyt on kyse tuoreesta kuljettajasta, jolla ei ole alla vielä monta kyytiä. Kuljettaja oli erittäin ystävällinen, mutta jokin virhe matkalla sattui, koska lähdimme posottamaan Via Expresaa ja aivan väärään suuntaan. Mieheni, jolla olivat jääneet päiväunet välistä, nukkui etupenkillä, eikä tiennyt missä olimme menossa. Herätin hänet, mutta hän oli niin unenpöpperössä, ettei tajunnut mihin suuntaan olemme menossa, ja nukahti uudelleen, Uusi herätys siinä vaiheessa kun olin satavarma, ettei tämä ole mikään reitti kotiin, ja mieskin huomasi miten hakoteillä kuljettaja oli. Kuten myöhemmin selvisi, vika oli järjestelmässä eikä meissä sen käyttäjissä. Kotiin päästiin kaikessa sovussa, mutta matkalle kertyi pituutta ja hintaa. Jo seuraavana päivänä saimme kuitenkin firmalta sähköpostia ja lupauksen palauttaa se summa, joka meiltä oli veloitettu ylimääräistä. Kysyin mieheltä, oletko koskaan saanut noin hyvää asiakaspalvelua Perussa.

Tänään penthouse-ystävä kutsui meidät luokseen grillaamaan huomenna samaan aikaan kuin viikko sitten. Tällä kertaa paikalla on pienempi porukka, joten leivon mustikkapiirakan mukaan viemisiksi. Mies ostaa lihaa. Taas katsonemme auringonlaskua parvekkeella hiljaisina ja kunnioittavina. Taas palaamme taksilla kotiin ja minä alan suunnitella tunteja yksityisoppilaalleni. Nautimme kesästä ja lämmöstä, joka hellii läpi yön, ja ystävistä, joiden seura tekee elämästä niin paljon paremman.