Kuinka tulla toimeen vähällä

Perulaisuuteen kuuluu paljon sellaista, mitä ihailen syvästi. Myönteisyys ja elämäilo, joihin täällä törmää jatkuvasti, virkistävät mieltä, ja jos jostakin perulaisia voi syyttää, niin ei ainakaan itaruudesta. Ihmiset tarjoavat vähästäänkin, eikä kukaan tunnu pihistelevän ja laskevan pennejään. Se onkin totta, että monella ihmisellä on aika vähän, millä mällätä. Se ei kuitenkaan tunnu haittaavan, sillä kekseliäisyys kukoistaa, eikä maallinen mammona ole elämässä tärkeintä.

Vasta ensimmäistä kertaa Peruun muutettuani silmäni aukesivat sille yltäkylläisyydelle, jossa olin Suomessa elänyt. Minulla, joka en ollut koskaan omistanut mitään sohvaa suurempaa, olikin ollut valtaisa määrä vaatteita, kenkiä, astioita, liinavaatteita, kirjoja, huonekaluja, kodinkoneita, sanalla sanoen irtaimistoa. Yhtäkkiä huomasin eläväni ilman nettiyhteyttä, tulostinta, pesukonetta, jääkaappia, silitysrautaa, blenderiä ja imuria täysin tyytyväisenä. Kun leivoin pullia, korvasin kaulimen tyhjällä pullolla. Hätä toden totta keksii keinot, ja mielikuvitus kehittyy, kun miettii, millä vaihtoehtoisilla tavoilla saisi ratkaistua ongelman X. Perulaisilla onkin suuri luotto siihen, että asiat elämässä järjestyvät ajallaan, eivätkä he - vain hieman kärjistetysti - varaudu koko ajan kaikkeen kuten suomalaiset. Tämä tarkoittaa sitä, että harvoin uunia käyttävän ei kannata ostaa uunipeltiä vaan marssia lainaamaan se naapurista, jos tarve ilmenee.

Nyt kun asun maassa pysyvämmin, olen sortunut epäperulaiseen käytökseen ja hankkinut muutaman sähkölaitteen arkea helpottamaan, vaikka ilman niitäkin olisi varmasti pärjännyt. Minun takiani taloon on tullut lämminvesivaraaja, sillä olen meistä kolmesta aikuisasukista ainoa, joka ei voi sietää viileitä suihkuja kylminä talvipäivinä. Anoppi pesee edelleen pyykkinsä käsin, mutta minulla ja miehelläni on nyt moderni pesukone, joka lämmittää veden. Perussa lähes kaikki pyykkikoneen omistajat pesevät vaatteensa kylmällä vedellä, sillä etenkään vanhemmat ja / tai halvimmat koneet lämmitä pesuvettä. Kaikilla ei myöskään ole lämminvesivaraajaa, jonka voisi yhdistää koneeseen.

Perulainen tekee vähällä toimeen tulemisesta taidetta. Esimerkiksi anoppini omistaa pienen matkatelevision, ikivanhan miniläppärin ja ennen älyaikaa valmistetun kännykän. Sen modernimmalle elekroniikalle hänellä ei ole tarvetta. Myönnän, että valtaosa kansasta ei tyydy television osalta yhtä vähään, vaan köyhimmilläkin on yleensä valtaisa töösä, josta seurataan Esto es guerra -kisaa ja Al fondo hay sitio -saippuaoopperaa. Mieheni ja minä olemme meinanneet tukehtua pullaamme käydessämme ystävien luona katsomassa jalkapalloa ja nähdessämme, miten valtaisia televisioita meidän ikäisillämme ihmisillä on. Suurimmalla osalla samaan ikäluokkaan kuuluvista suomalaisystävistämme tietokone on täysin korvannut erillisen television.

Suurin syy siihen, ettei monella keskiluokkaisellakaan ole uusinta uutta olevia vimpaimia, on tietysti raha. Palkan kuluessa pitkälti asumiseen ja ruokaan ei ylimääräiseen luksukseen ole varaa. Pesukone voisi pitkällä tähtäimellä olla järkevä investointi sen sijaan, että kuljettaa vaatteensa pesulaan, mutta kertainvestointina se on usein liian suuri. Toisaalta palveluiden hinnat ovat suhteellisesti selvästi edullisemmat kuin Pohjolassa. Esimerkiksi oman auton hankkimisessa ei välttämättä ole paljon mieltä, sillä julkisilla liikkuminen on kaupungin sisällä liki ilmaista, ja kun on kiire, voi ottaa taksin. Sinnikäs ja hintatietoinen tinkijä saa lisäksi helposti pudotettua kyydin hintaa.

Aivan minimalistiksi minusta ei ole, mutta koetan ottaa mallia tuntemieni perulaisten tavasta säästää, kierrättää ja tulla toimeen ilman uusia vimpaimia. Kun tavara ei vie paljon tilaa, mahtuu asumaan suomalaisittain ahtaissa oloissa eikä tarvitse kaappeja, komeroita ja varastoja turhanpäiväisen mammonan säilömiseen. Muistan sen ajan, jolloin tavara lisäsi mielestäni asunnon kodikkuutta, loi viihtyisyyttä sekä tarjosi turvallisuuden tunteen. Nyt puolestani kiitän itseäni siitä, että olen oppinut luopumaan liiasta ja olemaan hankkimatta tarpeetonta tavaraa ympärilleni. Perulaiseksi on vielä matkaa, mutta asennemuutos on hyvällä alulla.    

Perulaisittain harvinaista ylellisyyttä - upouusi pesukone