lauantai 4. elokuuta 2012

"The city with the best climate in the world"

Kotikonnut on nyt hyvästelty ja rinkka pakattu ja punnittu. Jos tulette käymään Perussa seuraavan vuoden aikana ja matkalaukussa on sopivasti tilaa, tuokaa xylitol-purkkaa. :) Huomenna suuntaan Helsinkiin, josta lennän keskiviikkona Madridiin ja sieltä yölennolla Limaan.

Mulla ei ole vieläkään tietoa isäntäperheestä, mutta tällä viikolla selvisi viimein loppusijoituspaikkani! Kun valmennuskoulutus Limassa on ohi, köröttelen bussilla kahden saksalaisen vapaaehtoisen kanssa Andeille Huánucoon. Tässä kuvaus projektista, johon meidät sijoitetaan: Educators of Working Street Children

En ole yhtään pahoillani siitä, etten päädykään rannikolle Limaan vaan pienehköön kaupunkiin vuoristoseudulle. Mikään idylli ei silti ole kyseessä, sillä Huánucon maakunta tunnetaan yhtenä Perun huumekaupan keskuksista. (Peru on muuten ohittanut Kolumbian maailman suurimpana kokaiinin tuottajana, jos joku ei vielä tiennyt.) Vaikka elämä kaupunkia ympäröivissä slummeissa (pueblo joven) on raakaa, ainakin paikalliset saavat nauttia ilmastosta, jota he itse kehuvat maailman parhaaksi.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, seuraavan kerran kirjoittelen kuulumisia ja ensivaikutelmia jossain Plaza de Armasin nettikahvilassa. ¡Adiós y hasta luego!

3 kommenttia:

  1. Täällä innolla odotellaan lisää kuulumisia!

    VastaaPoista
  2. Ikimuistoisia seikkailuja ja kokemuksia sinne vieraille maille! Hyvin sä siellä pärjäät serkku rakas! :)

    VastaaPoista
  3. Perillä Limassa, huone 309. Ensivaikutelma kaupungista on paljon paljon parempi kuin osasin toivoa. Värikästä ja eläväistä muttei kaoottista. Yleisön eli ihanan T:n pyynnöstä yritän päästä jo huomenna kirjoittelemaan lisää kuulumisia. Täysin kommelluksitta ei matkanteko nytkään edennyt, mutta sotkut ja sekaannukset ovat mauste, jota ilman reissaaminen menettäisi hohtonsa.

    Kiitokset anonyymi serkkuseni. :)

    VastaaPoista

Työnhakua ja hämmästelyä eli ensimmäiset kuukaudet Suomen kamaralla

Olemme nyt olleet Suomessa kaksi kuukautta, ja tänä aikana blogin kirjoittamiseen ei ole yksinhuoltajana ollut liiemmälti aikaa keskittyä. K...