4-vuotiaan etäkouluvuosi

On perjantai-ilta ja teen videota 4-vuotiaan koulutöistä viikon ajalta. L-äänne; L:llä alkavien sanojen tunnistus ja kirjoittaminen; liikuntaläksy; tiedetunnin koe, jossa havainnollistettiin, miten suolan lisääminen vaikuttaa siihen, kelluuko kananmuna lasin pinnalla vai uppoaako pohjaan; kirjallisuustehtävä; maantieteen tehtävä kotimaasta ja sen neljästä eri maantieteellisestä alueesta. On tehty oppikirjojen tehtäviä, katsottu opetusvideoita ja kuvattu videoita lapsesta liikkumassa sekä puhumassa. 

Jos en olisi nyt licencia de maternidadilla eli 98 päivän maksetulla äitiysvapaalla, saisimme viikon tehtävät kasaan sunnuntai-iltana emmekä edes tekisi kaikkia niistä. Tehtäviä lähetetään 2-3 päivässä, ja välillä pelkkien videoiden katsominen vie tunnin. Olen koettanut olla stressaamatta lapsen koulusta, koska hän ei ole menossa kahden vuoden päästä ekaluokalle täällä vaan Suomessa, jossa kenenkään ei tarvitse kouluun mennessään vielä osata lukea ja laskea. Oli lapsi sitten lähiopetuksessa tai etäopetuksessa, vanhemmat pannaan Perussa kyllä töihin. Viime vuonna preppasin lasta englanninkielisen esitelmän pitoa varten. Espanjankielisiä vartenkin piti opiskella ja valmistautua, koska harvalla noin pienellä lapsella on hyviä pohjatietoja eri eläimistä tai ammateista, joista esitelmät pidettiin. Nyt etäkouluvuonna olen omien ylipitkien työpäivieni päälle koettanut motivoida lasta opiskelemaan, eikä se ole aina toiminut, sillä kukapa haluaisi käyttää vähäisen aikansa vanhempansa kanssa työntekoon, jos toinen vaihtoehto on leikkiä.

Ensi viikolla lapset saavat lukuvuoden ensimmäiset todistukset. Opettaja aikoo soittaa jokaisen vanhemmille ja kertoa, miten lapsi edistyy. Tällä ja viime viikolla lapsia arvioitiin videopuheluiden välityksellä. Kirjallisuusope soitti ja alkoi kysellä yksityiskohtaisia kysymyksiä lähettämistään tarinoista (Minkäväriset kengät kilpikonnalla oli tarinassa X?) Selvisi, että tyttäreni sekä toinen videopuhelussa mukana oleva tyttö olivat kumpikin kuunnelleet vain osan tarinoista, eivät kaikkia. Kun kysymyksiin vastaaminen ei onnistunut, lapsi ratkaisi ongelman hakemalla hyllystään lastenkirjan ja alkamalla kertoa sen juonesta ja henkilöistä opettajalle ja päiväkotikaverilleen. Hän ei kuitenkaan kertonut, mitä kirjassa oikeasti tapahtui vaan sepitti kokonaan uuden tarinan ja siirtyi sulavasti opettajan rooliin.

Minulla ei ollut tarjolla mitään syytä sille, ettemme olleet tehneet kaikkia läksyjä, toisen lapsen äiti kuului kertovan opettajalle, että yllättäen osa päiväkodin lähettämistä WhatsApp-viesteistä, audioista ja videoista oli pyyhkiytynyt pois. Olin keittiössä tiskaamassa ja lapsi yksin puhelimen kanssa ruokailuhuoneen puolella, kun kuulin opettajan kehottavan tyttöjä kertomaan äideilleen, että meidän pitäisi tehdä kaikki kirjallisuustehtävät. Tämä siitä huolimatta, että lapsi oli viattoman rehelliseen tapaansa hetkeä aiemmin kertonut äidin tiskaavan ja isän olevan päiväunilla. Tietenkin kouluasiat ovat äitien vastuulla, mehän teemme vähemmän töitä. Yksi lempisloganeistani perulaisen alakoulun opettajana on "Mikään ei ole pahempaa kuin äiti, jolla on liikaa aikaa", ja aikomukseni EI ole muuttua vanhemmaksi, jonka lapsi tekee jokaikisen koulutehtävän viimeisen päälle ja ajallaan, kiusaa opettajia vaatimuksillaan ja kysymyksillään ja on sanalla sanoen sietämätön. Niin kauan kuin lapsi ei ole vaikeuksissa, paras vanhempi opettajan kannalta on kohtelias ja yhteistyöhaluinen mutta sopivan etäinen.  

Monet päiväkodin lähettämistä tehtävistä ovat ikätaso huomioiden oikein hyviä, mutta välillä etenkin espanjan opettaja sortuu vaatimaan liikaa. Oppilaiden pitäisi kyllä jo osata kaikki vokaalit, mutta läheskään kaikkia konsontteja ei ole vielä käyty läpi. Yksittäisten sanojen kirjoittaminen tikkukirjaimin sujuu jo monilta, mutta tekstausta on harjoiteltu vasta niin vähän, ettei sen käyttäminen takkuaa. Myös tiedetehtävät ovat välillä turhan vaikeita, vai mitä sanotte siitä, että lapsi laitetaan katsomaan 20 minuutin verran opetusvideoita ilmastonmuutoksesta, tekemään muistiinpanoja tärkeistä kohdista (joko kirjoittaen tai piirtäen) ja kirjoittamaan sitten paperille keinoja torjua ilmastonmuutosta?  

Lapsen ryhmän noin kymmenestä lapsesta on tässä vaiheessa vuotta mukana enää viisi; loput vanhemmista ovat luovuttaneet ja ajatelleet, että turha maksaa siitä, että joutuu itse vastaamaan lapsensa opiskelusta. Se on tietysti täysin ymmärrettävää, etenkin jos hätätila ja ikuisuuksiin jatkuva karanteeni ovat vieneet työpaikan ja ajaneet perheen talouden ahtaalle. Olen ajatellut, että jatkaisimme alennetun kuukausimaksun maksamista (ja kotiopetusta) jouluun eli lukuvuoden loppuun saakka, sillä tunnen suurta empatiaa matalapalkkaisia opettajia ja koko pientä päiväkotia kohtaan. Sen talous on varmasti aivan kuralla, enkä uskalla edes arvailla, miten vähän muutamalle jäljelle jääneelle opettajalle maksetaan aherruksestaan ja siitä, että he jaksavat päivästä toiseen innostaa ja motivoida lapsia.    

Kun olen saanut videot matkaan kahdelle opettajalle, he lähettävät kiitoksensa ääniviestillä. Lapsi haluaa lähettää vastauksen videon muodossa, kiittelee opettajia näiden antamasta palautteesta, kutsuu synttäreilleen, kertoo rakastavansa näitä ja toivottaa hyvää viikonloppua ja kaikkea hyvää. Opettajat ovat sulaa vahaa, lähettävät sydämiä ja kertovat rakastavansa lasta. "Se kutsui mua reinaksi ('kuningatar')", lapsi hihkuu riemusta. Tämä on se puoli perulaisesta päiväkodista ja koulusta, jota arvostan erityisesti. Lapset ahkeroivat jo päiväkoti-iässä kuin olisivat koulussa, mutta samaan aikaan opettajat ovat helposti lähestyttäviä ja lämpimiä, ja päiväkodissa painotetaan sosiaalisten suhteiden tärkeyttä ja osoitetaan hellyyttä ja välittämistä. 

Matematiikan opiskelua maaliskuussa

Haarukkataidetta. Teoksen nimi on "Lampaita ja susia"

Onneksi kaappien perukoilta on löytynyt askartelumateriaaleja, joita käyttää koulutehtävissä

Tavuharjoituksia