Leikkejä, lääkekasveja ja meditaatiota

Eletään sitä aikaa, kun huoleton vapaus (ja lasten kesäkurssit) loppuu ja koittaa aika palata koulunpenkille. Julkisten koulujen lapset palaavat kesälaitumilta 12.3., kun taas yksityiset saavat itse päättää hieman vapaammin kouluvuodestaan, ja niissä tunnit aloitettiin usein jo maaliskuun alussa. Kirjakaupoissa on käynyt kuhina, kun stressaantuneet vanhemmat ovat parveilleet siellä koulutarvikelistojen kanssa. Päiväkotien ja koulujen antamat listat voivat olla usean aanelosen mittaisia ja sisältää vaatekappaleiden lisäksi urheiluvälineitä, askartelutarvikkeita, kirjoja, ja useissa paikoissa esimerkiksi eau de colognea, sillä oppilaat eivät käy liikuntatunnin jälkeen suihkussa. Kouluissa näkyy vanhempia ilmoittamassa lapsiaan oppilaiksi - jokavuotinen rutiini - ja maksamassa matrículan.

Omassa uudessa työpaikassani opettajat aloittivat työnteon jo helmikuun ensimmäisenä päivänä, viiden viikon kesäloman jälkeen. Siinä koulussa, jossa opetin aiemmin, paluu opetushenkilökunnalle koitti kaksi viikkoa myöhemmin. Veikkaan silti, ettei meillä purista vielä stressi rintaa tai vaivaa kiire, sillä ensimmäiset viikot yhteensä kuuden viikon koulutuksesta ovat olleet inspiroivat ja elähdyttävät. Jos monissa kouluissa mennään heti suoraan asiaan ja aletaan valmistella kursseja hiki hatussa, saman tien täyttä kahdeksan tai yhdeksän tunnin työpäivää tehden, meillä on ollut pehmeä lasku ja töitä vain kahdeksasta puoli kolmeen. Päivään sisältyy vartin välitunnin lisäksi 60 minuutin ruokatunti. Tosin jo kahtena torstaina olemme siirtäneet lounastunnin päivän loppuun ja menneet yhdessä rannalle piknikille ja pelleilemään vesipyssyillä. Siis opettajat, psykologit, reksi ja koordinaattorit.

Työvuoden alkaessa helmikuun alussa uusille opettajille ja koulupsykologeille tarjottiin aamiainen, ja kun vanhatkin naamat saapuivat kouluun seuraavana päivänä, aloitimme ryhmäytymisellä ja kouluun tutustumisella. Ensimmäisen perjantain pelasimme ja leikimme opetellen tuntemaan toisiamme ja saaden esimakua siihen, millainen ohjelma leirikoulussa on. Jokainen luokka kun leirikouluilee kerran vuodessa. Kolmen ensimmäisen viikon aikana meillä oli myös muun muassa ammattitanssijan pitämä 6-päiväinen ja varsin intensiivinen työpaja sekä kolmipäiväinen kurssi jonka teema oli henkilökohtainen kasvu (paljon mindfulnessia ja hengellisyyttä). (Nyky)tanssia opiskeltiin ja harjoiteltiin siksi, että rohkenisimme ottaa tanssin yhdeksi ilmaisuvälineeksi ja työkaluksi oppilaiden kanssa. Meillä on lisäksi ollut lyhytkurssi itsepuolustusta, pieni opastus lääkekasvien käyttöön, opastusta puukäsityöverstaan toimintaan, tutustumista koulun kierrätysjärjestelmään ja maatalousopetukseen sekä mission ja vision hiomista. Yhdessä on myös meditoitu ja pidetty hartauksenomaisia tuokioita, jotka eivät kuitenkaan ole hengellisiä uskonnollisessa mielessä.

Koulun toiminta-ajatuksessa keskeistä on tunteiden ja henkisen hyvinvoinnin korostaminen, mikä unohtuu monissa pelkästään akateemista menestystä painottavissa oppilaitoksissa. Siksi myös meidän opettajien on oltava sinut itsemme kanssa ja pidettävä jatkuvasti huoli sekä omasta että ryhmämme muiden jäsenten hyvinvoinnista. Onhan sitä ennenkin kelaillut ja ihmetellyt, miten opettaja voi tehdä työtään onnistuneesti, jos hän on aivan stressaantunut ja loppuunajettu, kuten meistä monet ovat olleet useita kertoja elämässään.

Toissaviikolla meitä perehdytettiin ASIRI-nimiseen opetusmenetelmään, jota koulussa käytetään ja joka tiivistyy sanoihin sentir - hacer - pensar, tuntea - tehdä - ajatella. Viikon alussa uusi projekti esitellään ja mahdollisimman monet aistit otetaan käyttöön. Kaksi seuraavaa päivää oppilaat etsivät tietoa ja valmistelevat lopputuotetta joka voi olla esimerkiksi teksti, tanssi, laulu, teatteriesitys, jotain mitä he nikkaroivat puukässäpajassa, yhdessä valmistettu ruokalaji, kankaanpainantaa.... Perjantaisin on arvioinnin vuoro. Viikkoon mahtuu projektin lisäksi myös työskentelyä nurkkauksissa, joista yksi on varattu matematiikalle ja rakentamiselle, yksi kirjoittamiselle, yksi lukemiselle, yksi peleille ja ongelmanratkaisulle ja yksi taiteelle. Opetuskielenä on englanti, aikuisia luokkaa kohti kaksi, perulaisittain vallankumouksellisesti käytössä inkluusiomalli, ryhmäkoot kohtuulliset. Jokaiseen koulupäivään kuuluu joogaa ja meditointia joko päivänavauksena tai ruokavälitunnin jälkeen. Tavoitteena on totuttaa lapset tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan ja säätelemään niitä tarvittaessa.

Viime viikolla aloimme suunnitella ensimmäistä projektia. Työparini on edellisestä työpaikasta tuttu opettaja, jonka kanssa me viidestoista päivä otamme vastaan 21 lasta, elleivät suunnitelmat viime hetkellä muutu. Emme ihan saaneet kaikkea valmiiksi perjantaina työajan puitteissa, joten olen valmistellut oppimateriaaleja kotona ja kävin tänään kopioliikkeessä tulostamassa. Kolmen kuukauden tauon jälkeen tuntien suunnittelu on todella mukavaa, etenkin kun meiltä ei vaadita niin yksityiskohtaisia ja monisivuisia suunnitelmia kuin edellisessä paikassa ja koska pääsen opettamaan luovemmilla tavoilla ja kaikkia aineita, en vain yhtä. Tiedän, että jos olisin Suomessa, hyppy luokanopettajaksi pelkällä aineenopettajan koulutuksella varmasti pelottaisi. Perussa vaikeuskerrointa tulee toki lisää, koska työkielinä ovat englanti ja espanja, jota en edelleenkään ole opiskellut missään, mutta suhtaudun vuoteen luottavaisesti. Nauroin jo miehelle, että tänä vuonna varmasti opin espanjan.   

Uhanalaisia perulaisia eläimiä koulun muurissa

Koulun pihalta löytyy myös pensaslabyrintti, jota voi mennä kiertelemään, jos ahdistaa tai tuntee olonsa levottomaksi

Etualalla olevan ensimmäisen koulurakennuksen taakse on nousemassa kesän aikana uusi rakennus, johon tulevat luokat 1-5

Asiri-kurssin julisteessa puhutaan onnelliseksi oppimisesta

Joku naapuri oli hylännyt pikkiriikkisen kissanpennun koulun portille. Pennusta pidetään nyt huolta vuorotellen.

Välituntia voi viettää esimerkiksi keinumalla seepran selässä. Välituntiaikaa lapsilla on enemmän kuin mihin olen tottunut