sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Vastaus Pilvin haasteeseen

Sisuunnuin teknisistä hankaluuksista sen verran, että päätin ihan uhallani selättää ne ja vastata mahdollisimman nopeasti Pilvin blogihaasteeseen, jonka säännöt ovat nämä:

1. The person nominated must share 11 facts about themselves.
2. The person nominated must answer the questions the tagger
(the person who nominated them) set for them.
3. The person nominated must choose 11 people to tag (nominate)
and create 11 questions for them to answer.
Then they must go to their pages and let them know they were nominated!
There are no tag backs!


Koska en ole lukenut enää vuosiin muiden kuin muutaman läheisen ystävän blogeja, stoppaan kohdan kaksi jälkeen, ellei Pilvi pahastu. :)

11 faktaa minusta:

1)  Olen tehnyt suurimman osan asioista, joita minun ei koskaan pitänyt tehdä kuten ryhtynyt opettajaksi, mennyt naimisiin, opiskellut saksaa, alkanut syödä uudelleen lihaa...

2) Opin puhumaan todella varhain, ja ihan pienenä tilliäisenä tykkäsin lauleskella Jaakko Tepon kappaleita. Teppo kuuluu vielä nykyäänkin suosikkiartisteihini, ja Hilma ja Onni on mielestäni yksi kauneimmista suomalaisista rakkauslauluista.

3) En vieläkään tiedä, mikä minusta tulee isona vai tuleeko mitään, mutta elämä tuntuu kuluvan rattoisasti suurta oivallusta odotellessakin, enkä oikeastaan enää vaivaa päätäni tulevaisuuden pohtimisella. Tunnen, että mielenrauha on löytynyt, ja olen onnellinen tässä ja nyt.

4) Lapsena söin lunta, sain suutulehduksen ja jouduin sairaalaan. Kannattaa siis kuunnella aikuisia, jotka sanovat lumen olevan likaista ja vilisevän pöpöjä!

5) En ole koskaan käynyt Ikeassa enkä ymmärrä mitään sisustamisesta. Oikeastaan en ymmärrä mitään monesta muustakaan naisellisena pidetystä asiasta kuten astiastoista, käsitöistä tai kalliiden merkkikäsilaukkujen keräämisestä. Olen monella tapaa varsin sukupuoleton.

6) Olen työskennellyt 20 eri työpaikassa enkä ennen viime talvea edes haaveillut vakituisesta työstä. Viimetalvinen mielenmuutos johtui siitä, että olin ensimmäistä kertaa työpaikassa, jonne lähdin joka aamu iloisin mielin.

7) Olen hulluna pensaslabyrintteihin, vuoristoratoihin ja kettuihin.

8) Haaveilen siitä, että jossain vaiheessa elämääni innostuisin muuttamaan maalle. Voisin omistaa koiran ja kissan ja elellä hyvin vaatimattomasti ja köyhästikin, kunhan mulla olisi rikas sosiaalinen elämä.

9) Uskon olevani kohtalaisen hyvä ihmistuntija ja siksi saatan olla äärimmäisen avoin ihmiselle, jonka olen tuntenut vasta puoli tuntia mutta jonka koen olevan luottamuksen arvoinen. Yleensäkin tykkään keskustella heti alusta saakka myös vakavista aiheista enkä  ole hyvä pinnallisissa ihmissuhteissa.

10) Voin hyvin helposti syödä litran tai enemmänkin jäätelöä yhdeltä istumalta.

11) Vakaaksi järki-ihmiseksi olen välillä niin impulsiivinen, että hirvittää.

Vastaukset Pilvin kysymyksiin:

1) Jos nyt pääsisit lähtemään äkkilähdöllä lomalle minne vain, välittämättä kustannuksista tai käytännön järjestelyistä, mihin lähtisit?

Uuteen-Seelantiin, koska se on kaukana, nätti ja FOTC:n kotimaa.

2) Mik
ä maa tai alue ei kiinnosta sinua matkakohteena juurikaan?

Thaimaa ja sen naapurimaat. Luultavasti matkustan siis sinne seuraavaksi, sillä en ollut koskaan haaveillut Etelä-Amerikassa käymisestäkään ennen kuin päätin ex tempore lähteä tänne vuodeksi. (Ks. kohta 11 impulsiivisuudesta).

3) Mikä on lempimatkakohteesi Suomessa?

Kai se on Pohjois-Karjala, erityisesti Joe's mouth ja Nurmes...

4) Miksi juuri se paikka?

...koska siellä on lupsakat ihmiset ja Ilosaarirock. Saan sanoa näin, koska olen itse savolainen enkä näin ollen kehu omaa heimoani. (Korkeintaan ihan vähän vain, koska äidinpuoleinen suku asuu Nurmeksessa.)

5) Auto, juna, lentokone vai laiva, ja miksi, tai miksi ei?

Juna. Vanhojen, hylättyjen periaatteiden muistoksi. Junassa myös tutustuu helpoimmin uusiin ihmisiin ja parhaassa tapauksessa pääsee puhumaan ruotsia uzbekistanilaisten kanssa.

6) Millainen matkasuunnittelija olet? Riittääkö, että on lennot varattu, vai suunnitteletko vähän pidemmälle etukäteen?

Olen laiska suunnittelija ja vain tyytyväinen, jos matkustan jonkun innokkaamman kanssa. Jos reissaan yksin, hankin etukäteen majoituksen mutta sen lisäksi mietin vain pääpiirteittäin, missä voisi käydä ja mitä tehdä, ettei jokin ehdottomasti näkemisen arvoinen kohde unohdu. Yksin reissatessani minulla on aina ollut paikan päällä joku ystävä tai CS-kontakti, jolta on saanut lisää vinkkejä. Loma ei saa olla suorittamista ja nähtävyydeltä toiselle juoksemista, vaan pitää olla reilusti aikaa ja tilaa improvisoinnille. 

7) Minne, päiväreissua pidemmälle, matkustit viimeksi?

Limaan. Vai lasketaanko sitä, koska se oli vain viiden päivän välietappi ennen kuin matkasimme Huánucoon? Ehkä sittenkin Helsinkiin, jossa vietin muutaman helteisen päivän ennen kuin lensin Peruun.

8) Mikä matkassa oli parasta?

Limassa uudet ihmiset, joihin tutustuin. Helsingissä ihanat ystävät ja rakas serkku perheineen.

9) Missä matkakohteessa olet toivonut, että voisit jäädä sinne pysyvästi? Miksi?

Berliinissä ja Penzancessa, joka sijaitsee Cornwallissa, lounaisessa Englannissa. Berliinissä siksi, että heti ensi minuuteista lähtien koin olevani kotonani ja mietin, että mun on täytynyt asua siellä jossain edellisessä elämässä. Jopa paikasta toiseen suunnistaminen on helpompaa kuin koskaan missään. Mun maailmankatsomus ja elämäntapa ovat sellaiset, että tunnen olevani eniten kotona Berliinin kaltaisessa vehreässä, hipahtavassa ja moniarvoisessa suurkaupungissa.

Penzance varmaan siksi, että olen nähnyt vain sen kesän, joka on parhaimmillaan yhtä päivänpaistetta, laitumella tepastelevia lehmiä, jäätelöä, vilpoisaa merituulta ja hyväntuulisia, huumorintajuisia englantilaisia.

10) Kerro pahimmasta matkustuskokemuksestasi.

Pahoittelen, että käytän aina samaa esimerkkiä, mutta koska matkustuskokemukseni ovat olleet 99-prosenttisesti hyviä, en voi kertoa mistään muusta reissusta. Ainoa ikävä matkakohde tähän asti on ollut elokuinen Rooma vuonna 2007. Ajoitus oli ensinnäkin huono, sillä olin juuri ennen Roomaan saapumista ehtinyt löytää elämäni rakkauden, Berliinin, jonka jälkeen Rooma ei sykähdyttänyt.

Lisäksi oli liian kuuma ja liikaa muita turisteja (ks. huono ajoitus). Liikennekäyttäytyminen oli jopa älyttömämpää kuin täällä Perussa, jossa se on varsin päätöntä. Roomassa vain vauhtia oli huimasti enemmän kuin täällä. Noiden lisäksi ei ärsyttänyt muu kuin italialaisten miesten ällistyttävän seksistinen ja sovinistinen käytös, huijaaminen, likaisuus ja roskaisuus, virtsatietulehdukseen sairastuminen kesken Ostian-reissun, kehnot pizzat ja yleensäkin keskinkertainen ruoka.

Toisaalta noilta kolmelta neljältä päivältä on enemmän anekdootteja takataskussa kuin monelta viikon reissulta, joten en valita yhtään. ;) Roomalla on sitä paitsi niin paljon uskollisia ihailijoita, että on vain reilua, jos joku toisinajattelija liputtaa ennemmin Petroskoin ja Belfastin kuin suuren ja mahtavan Rooman puolesta.

11) Miten lomailet, jos lomaan ei kuulu matkustusta?

Olen mökillä, etenkin jos on kesä. Uin, saunon, kerään mustikoita, tappelen hyttysiä vastaan, syön.

4 kommenttia:

  1. Ei Hilma ja Onni ole rakkauslaulu, se on tragedia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki suomalaiset rakkauslaulut ovat. Eilen juuri iltapalalla juteltiin musiikista ja kerroin, millaisia melankolisia nyyhkyviisuja suomalaiset rakastavat. Täällä kuulee lähinnä nopeita rallatuksia. Jopa jäteautossa raikaa iloinen ja todella kovaääninen humppa (tai mikä lie), kun miehet noukkivat roskapussit talojen edustoilta.

      Poista
  2. Kivaa kun vastasit, vaikka se tarkoittikin koneita vastaan taistelemista! No, voitit. :) Ja opin jotain uutta sinusta. Ehkä joskus houkuttelet minut vuoristorataan, minulle ne on pelottavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinnikkyys palkittiin. :) Sitä paitsi oli niin mielenkiintoiset kysymykset, etten malttanut olla vastaamatta. Tottahan toki houkuttelen sut vuoristorataan, jos satutaan joskus samaan huvipuistoon!

      Poista

Työnhakua ja hämmästelyä eli ensimmäiset kuukaudet Suomen kamaralla

Olemme nyt olleet Suomessa kaksi kuukautta, ja tänä aikana blogin kirjoittamiseen ei ole yksinhuoltajana ollut liiemmälti aikaa keskittyä. K...