Edessäni on käynnissä marinera-show, kun lapsi on päättänyt harjoitella kotona viikkotreenien peruuntumisen takia. Hän pyörii lattialla täydessä tällingissä ja nostelee helmojaan korkealle ilmaan.
Työkavereilta alkaa tulla kyselyjä, onko muualtakin eteläisestä Limasta valot poikki, koska heiltä on. Eri puolilta asuvat kollegat alkavat vastailla, mikä tilanne heidän asuinalueellaan on. Mietin hetken, mikä kaaos kaupungissa syntyy, jos tässä vielä menee sähköt tai - suuri pelkoni - vedenjakelu katkeaa.
Olemme olleet sunnuntai-illasta karenteenissa kotona. Naapurin noin kahdeksanvuotias poika on kiukutellut koko päivän milloin mistäkin, ja hänen huutonsa kuuluu naapurin keittiön ikkunasta meille. Poika on aina ennen leikkinyt yömyöhään asti rappukäytävässä ystäviensä kanssa tai ajellut pihalla pyörällä. Nyt lasten leikit isolla aidatulla pihalla on ehdottomasti kielletty. Siivoojat ja suurin osa vartijoista on lähetetty koteihinsa, ja asukkaita kehotetaan vastaamaan itse rappukäytävien siivouksesta.
Tänään pistäydyin kadun toisella puolen olevassa pikku puodissa hakemassa ruokasoodaa ja suklaata leivontaan. Ulos saa mennä vain, jos on asiaa kauppaan, apteekkiin, pankkiin tai sairaalaan.
Pohjois-Limassa San Martin de Porresissa poliisi pidätti kymmenen miestä, jotka rikkoivat määräystä pysytellä sisätiloissa. Heidät saatiin kiinni pelaamasta jalkapalloa.
Kello kahdeksalta ihmiset eri puolilla kaupunkia, ainakin vauraimmilla alueilla, kävivät parveikkeillaan taputtamassa ja osoittamassa tukensa niille urheille, jotka karanteenista huolimatta ovat töissä pelastamassa ihmishenkiä. Lima on muuttumassa aavekaupungiksi. Eilen ulkona näki enemmän ihmisiä kuin tänään, huomenna valvontaa luultavasti taas tiukennetaan. Puistoon saa mennä vain ulkoiluttamaan koiraa, ei itseään tai lapsiaan. Rajat ovat kiinni, maan sisäiset pitkän matkan bussit eivät saa liikennöidä.
Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille on luvattu 380 solen bonus, jotta he saisivat ostetuksi ruokaa nyt, kun vanhemmat eivät pääse töihin ja tienaa mitään. Tähän etuuteen oikeutettuja on noin kolmaosa kansasta, 9 miljoonaa perulaista.
Ensimmäistä kertaa minulle, vanhalle anarkistille, tulee turvallinen olo nähdessäni kuvia kaduilla partioivista sotilaista. Heidän tehtävänsä on varmistaa, ettei kukaan liiku ulkona ilman painavaa syytä ja etteivät ihmiset kokoonnu yhteen.
Tänään pistäydyin kadun toisella puolen olevassa pikku puodissa hakemassa ruokasoodaa ja suklaata leivontaan. Ulos saa mennä vain, jos on asiaa kauppaan, apteekkiin, pankkiin tai sairaalaan.
Pohjois-Limassa San Martin de Porresissa poliisi pidätti kymmenen miestä, jotka rikkoivat määräystä pysytellä sisätiloissa. Heidät saatiin kiinni pelaamasta jalkapalloa.
Kello kahdeksalta ihmiset eri puolilla kaupunkia, ainakin vauraimmilla alueilla, kävivät parveikkeillaan taputtamassa ja osoittamassa tukensa niille urheille, jotka karanteenista huolimatta ovat töissä pelastamassa ihmishenkiä. Lima on muuttumassa aavekaupungiksi. Eilen ulkona näki enemmän ihmisiä kuin tänään, huomenna valvontaa luultavasti taas tiukennetaan. Puistoon saa mennä vain ulkoiluttamaan koiraa, ei itseään tai lapsiaan. Rajat ovat kiinni, maan sisäiset pitkän matkan bussit eivät saa liikennöidä.
Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille on luvattu 380 solen bonus, jotta he saisivat ostetuksi ruokaa nyt, kun vanhemmat eivät pääse töihin ja tienaa mitään. Tähän etuuteen oikeutettuja on noin kolmaosa kansasta, 9 miljoonaa perulaista.
Ensimmäistä kertaa minulle, vanhalle anarkistille, tulee turvallinen olo nähdessäni kuvia kaduilla partioivista sotilaista. Heidän tehtävänsä on varmistaa, ettei kukaan liiku ulkona ilman painavaa syytä ja etteivät ihmiset kokoonnu yhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti