Aikaeroväsymystä ei ole ehtinyt potea, sillä olemme pyrkineet elämään Suomi-rytmissä sen jälkeen, kun heräsimme puoliltapäivin perjantaina. Samana päivänä keinuimme ja pikniköimme puistossa, josta lähdin suoraan tapaamaan Lahden-aikaista ystävää Malmille. Terapeuttisen kahvittelun jälkeen tein visiitin apteekkiin, josta hankin troppeja allergiseen ikiflunssaani. Miten loistava ja asiantunteva palvelu, ihastelin farmaseutin käydessä välillä tarkistamassa koneelta, onko jotain valmistetta turvallista käyttää. Nyt vuorokautta myöhemmin vaikuttaa siltä, että pian hengittäminen myös nenän kautta voi olla mahdollista.
Olen myös saanut jo maistella kaipaamiani ruokia kuten savulohta, kirsikkatomaatteja, halloumia, korvapuusteja, popcornin makuista suklaata, kirsikoita, lihapullia, uusia perunoita ja silliä... Isäntäväki on osoittanut vieraanvaraisuuttaan.
Tänään lauantaina miehen nukkuessa väsymystään lähdin serkun perheen kanssa Käpylän kyläjuhlille. Sateinen ja kylmä sää oli saanut monet jäämään kotiin, mutta tunnelma oli kuitenkin hyvä ja puutalokorttelit kauniita. Söin intialaista ruokaa pitkästä aikaa, ja paluumatkalla poikkesimme ostamassa minulle vaatteita naiselta, joka oli nettikirppiksen kautta niitä tarjonnut. Olipa helppoa sopia tapaaminen tuntemattoman ihmisen kanssa ja tavata hänet sovitussa paikassa ensimmäisellä yrittämällä.
Asiat, jotka ovat tähän mennessä tuntuneet hassuilta / oudoilta:
- vehreys ja luonto, jota on kaikkialla,
- hiljaa ajavat, väistävät autonkuljettajat,
- liikenteen vähäisyys ja ympäristön meluttomuus,
- ihmisten täsmällisyys,
- supernopea nettiyhteys, sillä yhden valokuvan lataaminen ei kestä totuttua kahta minuuttia
- se, miten nopeasti asiat tapahtuvat sekä
- se, ettei tarvitse tarkistaa, ovatko setelit väärennettyjä.
 |
| Koivikko Malmilla |
 |
| Käpylän kyläjuhlille menossa |
 |
| Myyntikojun kyljessä odotti tuttu näky - mototaksi |
Todella jännä lukea! Kohta "vehreys ja luonto, jota on kaikkialla" on aika jännä juttu sikälikin, että joskus 90-luvulla tehdessäni ensimmäisiä omia reissuja Oulusta Helsinkiin minusta tuntui, että pääkaupunkiseudulla sitä vehreyttä ja luontoa on paljon vähemmän kaikkialla kuin Oulussa – paljon silloista kotikaupunkia todennäköisimmin kaikkialla tuli vastaan taloja ja vilkkaasti liikennöityjä teitä. Mutta selväähän se on, että Suomen pk-seutu on tässä ominaisuudessa paljon lähempänä Oulua kuin Limaa. Kaksi seuraavaa kohtaa puolestaan ovat niitä, joiden muuttumisesta entistä paskemmaksi on ollut huolissaan. Mutta aika paljon hyvää on yhä jäljellä.
VastaaPoistaIhmisten täsmällisyys pitää varmasti paikkaansa, kun liikkuu "virallisissa" piireissä ja tapahtumissa. Jos menee Pispalaan, tai ihan vain hengailee vaihtoehtoväen kanssa, törmää varmasti hieman perulaisempaan todellisuuteen. Nettiyhteydet ovat kyllä nykyään täällä kaikkialla melko nopeita. Onneksi vielä ei tarvitse miettiä väärennettyihin seteleihin törmäämistä. Vääriin hintatietoihin (varsinkin vääriin tarjoushintatietoihin) sentään törmää silloin tällöin.
Lapsena Malmi oli Kaupunki, nyt se näytti aivan metsittyneeltä ja kaikki oli ihanan pientä ja lähellä. Ennen ostaria näkyi vain pyöräilijöitä ja tuntui melkein kuin tallailisi Savonlinnan lähiössä.
PoistaHippitodellisuus on kieltämättä varmasti perulaisempi eikä mikään ole niin minuutin päälle. :)