Combiarmeija vetäytyy

"German combi" matkalla Surcoon

Nyt kun Liman julkinen liikenne on vähitellen siirtymässä menneiltä vuosikymmeniltä uuteen aikaan ja parikymmentä matkustajaa vetävät combit vaihtuvat linja-autoihin, perulaisten pitäisi koota yksiin kansiin kaupunkilaisten oudoimmat ja hauskimmat combi-muistot vuosien varrelta. Kaikenlaista hiihtäjää tulee nimittäin vastaan päivittäin, jos vain pitää silmänsä auki. Viime vuonna ensimmäisiä kertoja yksin matkustaessani ystävällinen tuiki tuntematon vanha nainen taisi haistaa minun olevan täysi keltanokka. Hän alkoi jututtaa mua ja pahoitteli kovasti, ettei hänellä ollut aikaa saattaa mua kotiovelle. Kovasti hän varmisteli, että tiedän, minne olen menossa, vaikka vakuutin olevani ihan kartalla. Tuleeko tällaista vastaan Lahden tai Tampereen busseissa, kysynpä vain.

Tällä ja viime viikolla olen viettänyt combeissa tuntikausia ja törmännyt mm. cobradoriin, joka sen sijaan että olisi keskittynyt työhönsä eli huutelemaan auton reittiä ja rahastamaan matkustajia päättikin jumittua auton takaosaan tappelemaan asiakkaan kanssa yhdestä tai kahdesta solesta. Turhautunut kuljettaja värväsi oven vieressä istuneen vanhan naisen ovimieheksi ja huutelemaan ikkunasta potentiaalisille matkustajille. Lopulta hän joutui komentamaan nuoren cobradorin takaisin hommiin. Yleisö oli tässä vaiheessa jo kovasti turhautunut, koska sen mielestä oli naurettavaa tapella hiluista.

Eräänä iltana pahimpaan ruuhka-aikaan yritin epätoivoisesti mahtua yhteen lukuisista combeista, jotka suhaavat Mirafloresista Surcoon. Autot oli sullottu ääriään myöten täyteen, eikä ollut toivoakaan mahtua sekaan. Lopulta soitin hätäpuhelun Alvarolle ja kysyin, mikä on suunnitelma B, jos zombeihin ei vain mahdu. Hän ehdotti taksin ottamista, mutta koska A) se olisi luovuttamista ja B) inhoan sitä, että taksikuskit pyytävät multa paljon korkeampia hintoja kuin paikallisilta, päätin kävellä kotiin, vaikka matka kestäisi tunnin ja jalkani olivat jo valmiiksi rakoilla. Jos näkisin matkalla tyhjemmän combin, hyppäisin siihen. Puolen kilometrin päässä onni kääntyi ja olin viimeinen matkustaja, jonka rahastaja sai tungetuksi autoon. Ensin matkustin oviaukossa cobradorin keikkuessa takanani auton ulkopuolella roikkuen. Myöhemmin mahduin käytävälle ja uutta väkeä ahtautui sisään ehtimiseen. 

Kun oma pysäkkini saapui, tunsin olevani kuin täi tervassa, sillä en päässyt mihinkään suuntaan. Yritin kohteliaasti pyydellä ihmisiä väistämään, mutta kellään ei ollut sen enemmän tilaa. Survoin itseni kohti valoa ja tunsin mekon tarttuvan kiinni johonkin. Repäisin itseni irti, ja reidessä tuntui viiltävä kipu. En välittänyt kivusta, koska kokemus oli kaiken kaikkiaan täysin uusi ja jännittävä; matkustaa nyt combin alimmalla portaalla seisten. Kotona tutkin taisteluvammat ja löysin sukkahousuista reiän ja reidestä pitkän naarmun. Nyt kaksi vuorokautta myöhemmin mulla on hieno huulten muotoinen mustelma. 

Tänään perjantaina olin opettamassa perulaiselle ystävälle suomen kieltä. Kotiin palatessani onnistuin valitsemaan lukuisten vaihtoehtojen joukosta combin, joka soitti nuoruuteni musiikkia, eurohumppaa. Kuljettaja oli nuori amispojan näköinen jässikkä, jolla oli huppu päässä ja kova meno. Iltapäivällä osuin rock-combiin, jossa sai huutaa tullakseen kuulluksi.

Combien paras puoli on mielestäni se, että niissä on rahastaja eli cobrador, jolta voi kysyä rauhassa reitistä ja joka hyvin usein on myös huikannut mulle pysäkkini lähestyessä. Tällä viikolla koin karvaasti sen, miten töykeä ja stressaantunut voi olla bussinkuljettaja, jonka on sekä selviydyttävä Liman aamukaaoksesta että osattava rahastaa matkustajat ja tiedettävä, minkävärinen ja -hintainen lippu kellekin myydään. Alvaron mielestä rahastajat ovat usein moukkia, mutta mulla on heistä pääosin todella myönteisiä kokemuksia. Linja-autoihin siirtyminen on tietysti edistystä, mutta kaukana täällä vielä ollaan toimivasta ja vähän saastuttavasta joukkoliikenteestä.   

PS. Limassa on maan päällä kulkeva metro (Tren Eléctrico) mutta vain yksi metrolinja. Paikallisen median mukaan elokuussa aloitetaan toisen linjan rakennustyöt. Se kulkee Ate-Vitarten ja Callaon väliä (45 minuuttia / suunta) ja arvellaan, että yli miljoona matkustajaa tulee käyttämään sitä päivittäin. 

Täältä löytyy suomenkielinen, Liman julkisen liikenteen tilaa ja erityisesti metroliikennettä valaiseva juttu vähän yli kahden vuoden takaa.